Selvityksen mukaan vanhempainpäivärahakautta voisi pidentää antamalla kummallekin vanhemmalle muutaman kuukauden pituisen lisäjakson.

Pidennyksen ajalta ei maksettaisi ansiosidonnaista vanhempainpäivärahaa. Selvityksessä ehdotetaan uutta tasasuuruista korvausta, joka olisi korkeampi kuin nykyinen kotihoidon tuen hoitoraha.

Kotihoidontukea voi nykyisin saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Joulukuussa 2025 lakisääteistä kotihoidon tukea maksettiin selvityksen mukaan keskimäärin 442 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitolisää maksettiin keskimäärin 150 euroa kuukaudessa.

Ministeriö tilasi viime vuoden syksyllä selvityksen vanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen järjestelmien kehittämisestä.

Tavoitteena on ollut löytää keinoja, joilla voisi muun muassa parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja lisätä isien perhevapaiden käyttöä.

Kotihoidon tukea käyttävät pääsääntöisesti äidit.

Nyt julkaistun selvityksen toteutti työryhmä, johon kuuluivat muun muassa tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula THL:stä, professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen Kelasta.

SELVITYKSEN mukaan vuoden 2022 perhevapaauudistuksen jälkeenkin merkittävä osa isistä jättää edelleen vanhempainvapaat käyttämättä. Sama ilmeni Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) toukokuun alkupuolella julkaisemasta tarkastuskertomuksesta.

Uudistuksessa ansiosidonnaisten vanhempainpäivärahapäivien määrää lisättiin ja niistä aiempaa suurempi osa korvamerkittiin isille. Vapaiden käyttöä myös joustavoitettiin.

Tutkijat arvioivat, että isiä voisi houkutella käyttämään enemmän perhevapaita osoittamalla heille nykyistä pidempi korvamerkitty vanhempainvapaajakso ja korottamalla vanhempainvapaapäivärahan korvaustasoa.

Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa joustavan ja osittaisen hoitorahan yhdistämistä ja sen arvioimista, voidaanko tuki ulottaa myös 3-6-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Säästömallista ei ole kyse. Kotihoidon tuen poisto lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia, koska tarve lisääntyisi.

Kustannukset julkiselle taloudelle lisääntyisivät kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin euroihin.

Tutkijat arvioivat, että hyöty olisi kuitenkin pitkällä aikavälillä suuri, kun naisten työmarkkina-asema paranisi ja lapset osallistuisivat varhaiskasvatukseen nykyistä enemmän.

NYKYINEN hallitus ei ole enää uudistamassa perhevapaajärjestelmää, mutta selvityksestä toivotaan olevan hyötyä tuleville hallituksille.

Tutkijat ovat kartoittaneet selvitystä varten myös puolueiden ja sidosryhmien kantoja. Sen mukaan kokoomus, RKP, Liike Nyt, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät painottavat isien kiintiöiden vahvistamista ja kotihoidon tuen uudistamista. Tällä kannalla ovat myös työntekijäjärjestöt.

Kristillisdemokraatit, keskusta ja perussuomalaiset haluavat säilyttää kotihoidon tuen.

Tutkijoiden mukaan kotihoidon tuki on suomalainen erikoisuus ja lähinnä Itä-Euroopassa käytetty malli, jollaista ei verrokkimaissa ole.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 13.20.